GALLERIA GJUTARS | HEINI NIEMINEN | KATSELMUKSIA MAISEMASTA | 27.3.-13.4.2025

Taiteilija ja professori Sigrid Sandströmin mukaan maisema on ihmisen aiheuttamien muutosten todistaja. Myös minä katson maisemaani huolestuneena, taiteilijana ja kansalaisena, paikallisena asukkaana. Näyttelyn teokset ovat katselmuksia maisemistani, niiden tapahtumapaikoilla suoritettuja tarkasteluja ja toiminnallisia arvioita tai hienovaraisia interventioita.

 

Teos Kasvun laki käsittelee kotikaupunkiini Kotkaan suunnitellun akkutehtaan ympäristöasioita ja lakia; ympäristönsuojelulain ja jätelain säännöksiä, jotka ovat merkityksellisiä hankkeen tarvitseman ympäristöluvan ratkaisemisessa. Kyltit on kuvattu tulevan akkutehtaan alueella, sen lähiympäristössä tai vaikutusalueella. Tuomalla laeista siteeratut sovellettavat säännökset nähtäville kylteissä pyrin tekemään näkyväksi niitä koskevan ympäristön elävine ja elottomine elementteineen. Tavoitteena on, että tällöin tehdashankkeen lukuisat vaikutukset säännöksissä sovellettavilta osin nousevat esiin vahvemmin paikkasidonnaisina, jotta niiden merkitystä voidaan arvioida laeissa tarkoitettujen tavoitteiden ja rajoitteiden perusteella. Pyrin myös hienovaraisesti siirtämään katsetta tapahtumiin ja seurauksiin, jotka usein jäävät suurien mittakaavojen hankkeissa sivurooliin.  

Videoteos Faradayn kivet käsittelee kaivosteollisuutta ja mineraalien etsintää kaukokartoituksen avulla. Kaukokartoituksessa malmipitoisen maaston ominaisuuksia mitataan avaruudesta käsin sähkömagneettisia aaltoja hyväksi käyttämällä. Mannerjään kuljettamien siirtolohkareiden jäljitys taas on erityinen malminetsintämenetelmä, joka on edelleen yleisesti käytössä mineraalien etsinnässä tänäkin päivänä. Jäljittämällä siirtolohkareita on löydetty useita malmiesiintymiä, jotka ovat myöhemmin johtaneet kaivoksen perustamiseen. Faradayn häkin perusteisiin turvaten yritin piilottaa lapsuuden aarteeni, äitini pellolla Kotkassa olevat siirtolohkareet ja niistä huokuvan sähkömagneettisen säteilyn. Peitin ne avaruuspeitoilla, joiden sisältämän aluminoidun mylarin väitetään estävän tai radikaalisti vähentävän sähkömagneettista säteilyä. Yrittäessäni suojella ympäristöäni avaruuspeitteillä, joiden materiaalit ovat peräisin jostain kaukana Suomesta, tunnistan teossani kolonialistisia piirteitä. Materiaalien alkuperä ulottuu jonnekin syvälle maan uumeniin, kaivokseen, jonka olosuhteista en tiedä mitään. 

Jokin aika videon kuvaamisen jälkeen löysin tiedon, jonka mukaan tuolla kuvausalueella oli malminetsintävaraus. Teollani tuskin on ollut tosiasiallista mahdollisuutta estää kaukokartoituksen katsetta. Ehkä se voi pikemminkin kertoa siitä näkymättömästä teknologisesta koneistosta, joka kiertää yllämme jatkuvalla liikkeellä ja arvottaa maaperäämme, punniten vain sille kaikkein arvokkaimmat materiaalit.

Kiitokset työskentelyn tukemisesta Koneen säätiölle ja Suomen Kulttuurirahaston keskusrahastolle.