Galleria Gjutars | ALEKSI LAISI | AINA ON JONKINLAISTA 3.1.2025-19.1.2025

Aina on jonkinlaista on Aleksi Laisin (s. 1981) kahdeksas yksityisnäyttely. Se koostuu kankaalle tehdyistä öljyvärimaalauksista. Laisi on opiskellut maalaustaidetta Lahden taideinstituutissa sekä Lissabonin ja Ateenan yliopistoissa.

Aleksi Laisi :

Portugalinkielinen kehitystä, kehittymistä tarkoittava sana desenvolvimento koostuu kieltävästä etuliitteestä des- ja sanasta envolvimento, joka kääntyy osallisuudeksi tai puuttumiseksi.

Tätä seuraten voidaan ajatella kehityksen tarkoittavan kirjaimellisesti kehittyvään asiaan tai olioon (siihen mikä kehittyy) puuttumisen lopettamista tai siitä pidättäytymistä.

Tarkkaamaton tarkkailu mahdollistaa intressivapaan vuoropuhelun tajunnan kohteiden välillä.

Osallistumisen ja siitä pidättäytymisen välinen vuorottelu toimii myös ehdotuksena ohjeeksi näyttelyn maalausten katsomiselle.

Näyttelyn avajaisia vietetään 2.1.2025 klo 17. Tervetuloa!

Galleria K – ylätaso | PÄIVI TUOVINEN | Elsewhere Suomi | 4.-26.1.2025

Päivi Tuovisen näyttelyn kuvat ovat dokumentaarisia näkymiä Suomen syrjäseuduilta – luonnosta ja maaseudusta – sieltä, missä ei tarvitse odottaa vuoroa näköalatasanteelle tai kilvoitella vapaista rantapaikoista. Kaupungistuvassa kasvukeskuksien Suomessa nämä paikat on unohdettu. Pitkien ja vaikeakulkuisten matkojen päässä saattaa kuitenkin odottaa elämys. Näissä syrjäisissä, alatyyliin nimetyissä kohteissa on jotain Tuoviselle tutuksi ja rakkaaksi kokemaa.

Näyttelyn avajaiset 3.1.2025 klo 17-19
Galleria K, Asematie 7, tervetuloa!

Syrjäisten laitakylien liepeillä ja takamaastoissa on kohteita, jotka on nimetty erikoisesti. Kohteisiin päästäkseen on käännyttävä pois valtateiltä ja matkustettava pienten taajamien ohitse yhä kapeammaksi muuttuvia sorateitä pitkin. Lopuksi on jatkettava matkaa vielä jalan, usein mättäitä pitkin rämpien tai nietoksissa kahlaten. Näillä kohteilla on alatyylisiä nimiä. Pitkien ja vaikeakulkuisten matkojen päässä saattaa kuitenkin odottaa elämys, jota on mahdoton hahmottaa retkikartasta tai satelliittikuvista etukäteen.

Näyttelyn kuvat ovat dokumentaarisia näkymiä Suomen syrjäseuduilta – luonnosta ja maaseudusta – sieltä, missä ei tarvitse odottaa vuoroa näköalatasanteelle tai kilvoitella vapaista rantapaikoista. Kaupungistuvassa kasvukeskuksien Suomessa nämä paikat on unohdettu. Paikkojen erikoiset nimet vilahtelevat silloin tällöin sanoina otsikoissa, mutta side paikannimen historiaan on ajan kuluessa jo katkennut.

Lapsena retkeilin alatyylisesti nimetyllä lammella ja vuosikymmeniä myöhemmin halusin palata katsomaan sitä. Minua ihmetytti, miksi kaunis syrjäinen lampi on nimetty niin kummallisesti – johtuuko nimi lammen muodosta vai löytyykö sille jokin muu selitys. Metsän, soisen kannaksen ja isomman järven ympäröimä pikkuruinen lampi on pohjaltaan hyvin tumma. Paikalliset arvioivat, että lampi olisi kaksipohjainen saivo-lampi, sillä sen eri kohdista on saanut tummuusasteeltaan erilaisia kaloja.

Alatyyliset paikannimet ovat säilyneet Suomen kartalla kerätyn suullisen perimätiedon ansiosta ja ovat osa kulttuuri- ja kieliperintöämme. Viitteitä nimien alkuperästä voi nähdä edelleen paikkojen maantieteellisessä luonteessa. Joskus nimen arvoitus on selvinnyt paikan päällä tarkastelemalla ympäristöä. Alkuperään ei useinkaan liity sellaista huumoria, joka saattaa nykyisin katsantoamme sävyttää. Nimien historialliset keräystiedot paljastavat mielenkiintoisia tarinoita siitä, minkälaista elämää kohteissa elettiin ennen meitä.

Näissä syrjäisissä, alatyyliin nimetyissä kohteissa on jotain tutuksi ja rakkaaksi kokemaani. Kiersin kohteita aina matkatessani Suomen läpi pohjoiseen synnyinseudulleni. Matkasin kymmeniätuhansia kilometrejä. Yövyin pikku kaupungeissa, kylissä ja metsissä. Kun yleisimmät lähiluontokohteet täyttyvät ja niiden parkkipaikoillekin jo jonotetaan, näissä paikoissa ei ole ruuhkaa. Jollekin nämä maisemat ovat kuitenkin viljelys- tai metsästyspaikkoja tai takapihan lähettyvillä olevia retkeilymaastoja. Ne harvat asukkaat, joita paikan päällä kohtasin, halusivat olla omalla tavallaan mukana kuvassa osana kohdetta ja sen historiaa. Nimi Elsewhere Suomi viittaa myös turismiin. Sitä ei näissä paikoissa ole, mutta miten on tulevaisuudessa?

Valokuvaprojektia on tukenut Patricia Seppälän säätiö ja JOKES.

 

Galleria K – alataso | ERIC HIETANIEMI | Flora-Floralis | 4.-26.1.2025

Galleria K esittelee valikoiman Eric Hietaniemen teoksia hänen kahdesta viimeisimmistä sarjoista Night and Day ja Flora-Floralis. Hietaniemi ymmärtää kukat visuaalisesti, ajoittain esiintyvinä kuvioina, ja sellaisenaan nämä uudet teokset voidaan nähdä hänen aiemman kiinnostuksen jatkeena sattuma- ja virtauskuvioihin. Hän löysi tästä klassisesta aiheesta myös visuaalisen emotionaalisen sisällön mahdollisuuden.

"Ilossa tai surussa kukat ovat jatkuvia ystäviämme."― Okakura Kakuzo, Teen kirja

Galleria K esittelee valikoiman teoksia kahdesta viimeisimmistä sarjoistani. Ensimmäisen, Night and Day (2020-22), sain kahtena edellisestä kesänä Helsingin puistoissa ja puutarhoissa kuvaamistani kukista. Muutin niitä asteittain käyttämällä hyvin yksinkertaista kuvantamisohjelmistoa ja puskemalla rajoja vahvojen graafisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kuten tuttua soitinta soittaen, hienosäädin väriä ja sävyä luodakseni mielestäni parhaan "visuaalisen tekstuurin" jokaiselle kukalle.

AISTILLINEN LÄHESTYMISTAPA LUONTOON

Kiinnostukseni kukkiin ja kasvillisuuteen tuli sattumalta, kun tapasin nykyisen kumppanini, figuratiivisen taidemaalarin, joka esitteli minulle kauniita teoksiaan näistä aiheista. Tämä johti minut uudelle taiteelliselle alueelle. Ymmärrän kukat visuaalisesti, ajoittain esiintyvinä kuvioina, ja sellaisenaan nämä uudet teokset voidaan nähdä aiemman kiinnostukseni jatkeena sattuma- ja virtauskuvioihin. Löysin tästä klassisesta aiheesta myös visuaalisen emotionaalisen sisällön mahdollisuuden.

Työni alkuvaiheessa olen ilmaissut ympäristötietoisuutta korostamalla aistillista lähestymistapaa luontoon. Ajatukseni ovat linjassa kuuluisan ekologin Rachel Carsonin sanojen kanssa, jotka pyrkivät "tarjoamaan ihmetyksen tunteen" ja tukemaan hänen ajatustaan "että rakkaus eikä syyllisyys on avain ihmiskunnan luontosuhteen muuttamiseen".

FLORA-FLORALIS

Kehitin toisen sarjan Flora-Floralis (2022-24) useassa vaiheessa. Aluksi tein kokeita Casa Finlandin residenssissä Grassinassa ja hioin menetelmää Suomessa kesällä 2022. Laajensin sarjaa äskettäin Pays'Art-residenssissä Marnaysur-Seinen kasvitieteellisessä puutarhassa Ranskassa. Toisin kuin 'Night and Day' -sarjassa, Flora-Floralisissa säilytin kohteen alkuperäisen värin ja herkkyyden. Tein hienovaraisempia muutoksia korostaen kukkien eteeristä laatua. Saavutin tämän korvaamalla taustan, korostamalla terälehtien läpinäkyvyyttä sekä korostamalla sävyasteikkoa. Joskus kukkien symmetria viittaa antropomorfisiin ominaisuuksiin.

Tervetuloa vernissageen 3.1.2025 klo 17-19
GALLERIA K, Asematie 7, 01300 Vantaa

Näyttelyaika 4 . - 26 . 1. 2025
Näyttely on avoinna yleisölle yllämainittuna näyttelyaikana ke klo 12-18, to-pe klo 11-17 ja la-su 12-16

Eric Hietaniemi on ranskalais-kanadalainen arkkitehti, jolla on suomalaiset sukujuuret. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1992 ja on osallistunut täällä arkkitehtuurin koko kirjoon. 90-luvun lopulta lähtien hän on kokeillut valokuvausta ja skannattuja kuvia. Hänen graafiset ja valokuvaustyönsä ovat käyneet läpi useita vaiheita. Niitä on ollut esillä useissa paikoissa Suomessa. Hän tuotti myös kaksi suurta valokuvasarjaa, jotka kunnioittavat hänen asuinkaupunkiaan Helsinkiä ja joista toisen on määrä valmistua vuonna 2025. Useita hänen graafisia sarjojaan on myös työn alla.