Maikki Haapala ja Taru Tomperi: LÄTÄKKÖ, akvarelleja
Avajaiset ke 3.4. klo 17-19, lämpimästi tervetuloa!
MAIKKI HAAPALA:
Tässä näyttelyssä, jonka olemme nimenneet LÄTÄKÖKSI, olen hypännyt töissäni lätäkköön. Kun pilvet heijastuvat sen pintaan, tulee ihan huima tunne, että sinne voi pudota ja millaisen maailman sieltä sitten löytäisi? Olisiko se parempi kuin tämä lätäkön ulkopuolella oleva – ei siellä ainakaan olisi sotaa… Ja yhtäkkiä koko pieni lätäkkö tuo luonnon kiertokulun silmieni eteen: nyt pinnalla kelluu syksyn pudonneita lehtiä, neulasia, keväällä siellä viipottaa pitkin pintaa pitkäjalkaisia vesikirppuja ja hämähäkin näköistä väkeä. Ja saatanpa nähdä siellä itsenikin!
Näen luonnon kiertokulussa – syntymisessä ja kuolemisessa ja uudelleen henkiin heräämisessä sellaista dramatiikkaa, että laulun loppujen lopuksi on helppo syntyä. Erikoisesti näin keväällä tällaiset tunnot ovat läsnä, melkein kipeinä. Kuvissani tutkin myös sitä, kuinka ympäristön visuaalisuus, muotojen runsaus, värien syvyys irtaantuvat viitekehyksistään ja alkavat toimia symboleina suuremmille totuuksille, antoivat jopa mahdollisuuden kokea jotakin siitä, mikä taiteessa on sakraalia.
Olen aivan hullaantunut vesiväreihin! Yritän ymmärtää akvarellin omaa luonnetta ja vaatimuksia. Pidän haasteista ja kompuroinnista villin, kahlitsemattoman vesivärin kanssa. Veden ja pigmentin yhteistyöstä pulppuaa tälle taidemedialle erityisen nautittavia mahdollisuuksia sisällön manifestointiin. Sitäpaitsi akvarellissa on huumoria, josta syntyy mukavaa, sattumasta kumpuavaa rosoa kuulakkaille pinnoille.
www.maikkihaapala.fi (kesken)
instagram maikkihaapala
AKVART nettigalleria
Facebook Maikki Haapala
TARU TOMPERI:
Lätäkkö on hieman huvittava sana. Synonyymi sille voisi olla esim. allikko, lammikko, lutakko, rapakko jne. Lapset rakastavat lätäköissä hyppimistä. Minä kurkistelen lätäköihin nähdäkseni maailmoja, joita niistä näkyy. Lätäköt ovat pieniä peilejä, joista kuvastuu taivas ja/tai ympäristön värit ja muodot riippuen suunnasta, josta katselet, kun kurkistat sinne. Voit nähdä myös itsesi. Niin teki Narkissoskin.
Maalarin, joka käyttää vesiliukoisia värejä, on helppo saada aikaan lätäköitä ja joskus niitä tulee tahtomattakin. Taiteilijana minua kiehtoo kuvastuminen ilmiönä ja myös sen kuvaaminen omilla ehdoillani. Akvarellivärit sopivat erinomaisesti lätäköiden kuvaamiseen. On hauskaa maalata pelkkiä värilätäköitä. En välttämättä kaipaa kuvaan esittävää sisältöä.
Tässä näyttelyssä esillä olevat maalaukset ovat ei-esittäviä tai ainakin hyvin lähellä sitä. Useimmat työt on maalattu märkää märälle tekniikalla. Hienoa on seurata märän värin leviämistä märällä tai kostealla paperilla. Jos märälle paperille antaa märkää väriä, ne tekevät yhdessä koko kuvan. Ehkä niitä on joskus vähän autettava. Jos maalaa nihkeälle alustalle runsaalla kostealla värillä, voi värin levittäytymistä ohjailla helpommin.
Abstrakti taide on lähellä sydäntäni. Siksi monet maalauksistani ovat pitkälle abstrahoituja. Näissä Teoksissa kuvaan luonnon aikaansaamia vesilätäköitä ja ihmisen luomia värilätäköitä. Teokseni muodostuvat kummassakin tapauksessa itse tekemistäni lätäköistä. Kaikki, mitä näkyy on mielikuvitusta.
www.tarutomperi.fi
www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
www.painters.fi
