Näyttelyn öljyvärimaalauksissa toistuvat kuvastot kumpuavat muistoista hakkuuaukioiksi
muuttuneista lapsuuden metsistä, niiden pehmeistä sammalista ja monimuotoisista sienistä.
Näyttelyn öljyvärimaalauksissa toistuvat kuvastot kumpuavat muistoista hakkuuaukioiksi muuttuneista lapsuuden metsistä, niiden pehmeistä sammalista ja monimuotoisista sienistä. Ympäröivät luonnon elementit maanläheisine väreineen ja tekstuureineen pyrkivät kuin itsestään osaksi maalauksia, ja näen niissä loputonta potentiaalia.
Teoksissa olennaisina elementteinä toistuvat koskematon luonto ja sen vastakohtana ihminen tai ihmisen kädenjälki – pohdin ristiriitaa ympäristön rajallisuuden ja
talousjärjestelmän vaatiman rajattoman kulutuksen välillä. Keskiössä ovat erityisesti kyseisen ristiriidan kulminoitumista ja kulminoitumisen jälkeisia hetkiä käsittelevät
mielenmaisemat.
Tuloksena on melankoliaan taipuvaisia tiloja, joiden osana ihminen liikkuu unenomaisen surrealismin ja realismin rajamailla, ajoittain aktiivisessa roolissa, mutta usein vain sivusta seuraajana. Pyrin korostamaan luonnon elementeille ominaisia monimuotoisia pintoja elävien siveltimenvetojen ja kerroksellisen maalausjäljen avulla.
Avajaiset keskiviikkona 24.1.2024 klo 17-19
Lämpimästi tervetuloa!