”Sitten kiipeän kivelle ja huokaan. Pisara tippuu poskeltani kivelle ja tippuu siitä sekoittuen rantaveteen. Tunnen yhtä aikaa kaipausta ja onnea. Elämä jatkuu.”
Huokaus kuvastaa suuria tunteita ja ihmisenä olemista – osana luontoa.
Luonnon äärellä on hyvä pysähtyä, avata aistit, maadoittua ja huokaista. Huokaus, henkäys, tuulahdus. Virtaus, flow, liike. Muutos.
Ihminen huokaisee tiedostamattaan ja tahdosta riippumatta. Se on kehollinen tapahtuma, jossa elimistö ottaa elintärkeää happea, mutta huokaukseen liittyy vahvasti myös tunteet. Kaipaus, masennus, suru, ikävä, helpotus, tylsyys tai mielihyvä voivat laukaista huokauksen. Helpotuksesta huokaiseva on ollut raskaan asian äärellä: hän vetää syvään henkeä ja päästää ilmaa ulos rentoutuessaan – kuuluu huokaus. Juuri huokaissut ihminen on vapautunut. Huokaisussa vapautuu elimistöön pakkautunutta energiaa. Hän on läsnä omassa kehossa.
Paras paikka huokaista on luonto. Anundi ammentaa aiheensa teoksiin luonnosta ja urbaanista ympäristöstä. Säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu sekä luonnon muodot ja ihmeelliset yksityiskohdat inspiroivat Anundia: siitepölyn piirtämät linjat veden pinnalla, jäätynyt ilmakupla lätäkössä, rantaveteen heijastuva kaislikko ilta-auringossa. Arjen ympäristön pienet havainnot, kuten maahan pudonnut kumilenkki, kivijalasta pursuavat kasvit tai spraymaalattu merkki asfaltissa saa Anundin hihkumaan. Hän kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin ja saa niistä suurta nautintoa. Anundi pohtii teoksissaan luonnon ihmeellisyyttä ja ihmisenä olemista osana luontoa.
Luonnon ihmeiden ja pienten yksityiskohtien lisäksi Anundia kiehtoo suuret tunteet. Maalaus nimeltään Kaipaus käsittelee surua, kaihoa, ikävää, luopumista. Kaipaus voi olla myös kaunista. Kerrokset ja maalausjäljet teoksissa saa näkyä. Keskeneräisyys tuo elämään rikkautta. Epätäydellisyyden hyväksyminen osana elämää on tärkeää. Huokaisu auttaa jatkamaan elämää vaikeiden asioiden äärellä. Tunteiden kirjosta kirkkain liekki on intohimolla. Anundilla on vahva sisäinen palo taiteen tekemiseen ja se näkyy energisissä maalauksissa. Antautuminen väreille ja materiaaleille sekä prosessille vie mennessään.
Näyttelyn abstraktit ja puoliabstraktit maalaukset on tehty vuosina 2021 ja 2022. Maalauksissa toistuu Anundille tutut muodot, pyöreät kivet, rannan laineet ja valo. Maalauksissa voi nähdä muistojen maisemia, hetkiä, visioita, maisemia mielestä, mahdollisuuksia. Näyttely sisältää maalausten lisäksi veistoksia. Isommat veistokset on muotoiltu metalliverkoista, minkä jälkeen ne on maalattu. “Metalliverkkoteokset ovat kuin huokauksia – keveitä, läpikuultavia ja ilmavia. Niiden läpi voi myös henkäistä”, Anundi kertoo.
Näyttelyssäni haluan avata teosten luomisprosessia. Haluan, että luomisprosessi välittyy katsojille myös näyttelyssä ja herättää halun luoda itse. Osallistaminen on luonteva tapa toimia Anundille. Koen, että luovuuden levittäminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä tässä yhteiskunnassa.
Taiteen edistämiskeskus on tukenut taiteilijan työskentelyä.
Avajaiset torstaina 2.6. klo 17-19. Lämpimästi tervetuloa!
Taiteilija tavattavissa sunnuntaina 19.6. klo 14-16.
Riika Anundi, Valon laine, kiven huokaus, 2021, akryyli kankaalle, 200 x 150 cm