Promenadigalleria | Riikka-Liina Martiskainen | Hiljaisuudesta | 7.-25.3.2020

Posted on 23/02/202023/02/2020 by Vantaan Taiteilijaseura

Katselen usein tienvarsien pusikoita hämärtyvissä illoissa, metsänreunan muuttuessa pimenevässä illassa siluetiksi, jolloin vähäeleisetkin sävymuutokset erottuvat taivaalla. Suosikkisääni maalaamiseen virittäytyessäni on tihkusade. Laskeutuva hämärä, usva ja sade kätkevät jotain syleilyynsä, eivätkä paljasta kaikkea katsojalle. Maalaan valoa, tunnelmia sekä mieleen painettuja muistoja noista hetkistä.

Maalaaminen on minulle mielen tyhjentämistä, hiljentymistä ja keskittymistä sillä hetkellä vain siveltimen liikkeeseen ja väriin. Maalaan hiljaisia maisemia vailla ihmisiä tai liiallista visuaalista ääntä. Promenadigallerian maaliskuisen näyttelyn teokset on valittu “Hiljaisuudesta”-maisemamaalaussarjasta, jonka teokset ovat syntyneet vuosina 2018- 2020. Ne muodostavat maisemallisia panoraamanäkymiä metsänreunoista, pellonlaidoista ja vaihtelevasta horisontista, joissa usva tai hämärä pehmentää sävyt. Teossarjassa on kaikuja myös luopumisesta ja surusta.

Rauhoitan mieleni. Annan värin viedä. Kuuntelen hiljaisuutta.

Riikka-Liina Martiskainen
Kuvataiteilija, kuvataideopettaja (TaM)
rmartisk@outlook.com

Lämpimästi tervetuloa näyttelyn avajaisiin lauantaina 7.3.2020 klo 13-15.

Galleria K | Taide, elämä ja filosofia | Luento- ja keskustelusarja | 12.2.-15.4.2020 | Klo 18-19.45

Posted on 23/02/202028/05/2020 by Vantaan Taiteilijaseura

Kevään 2020 teema:

Elämän ikuiset, universaalit teemat

Ohjelma:

ke 12.2. klo 18-19.30 Uni - syntinen laiskuus vai uutta luova tuntematon
Uni on monissa kulttuureissa kuoleman metafora. Vanhaan aikaan uskottiin, että nukkuessa ihminen voi vahingossa nielaista kielensä tai jos suu sattuu nukkuessa jäämään auki, voi sen kautta ryömiä sisään paholainen. Uni on toisaalta myös viattomuuden vertauskuva. Tule kuulemaan ja näkemään, miten unta on taiteessa eri vuosisadoilla pohdittu.

ke 26.2. klo 18-19.30 Luonto - ihmiselle vieras vai osa meitä
Siinä missä keskiaikaiselle keskieurooppalaiselle metsä oli pelottava, näyttäytyy se suomalaisessa kultakauden taiteessa ihmiselle läheisenä, jopa turvan paikkana. Luonnon ja ihmisen suhde on ollut eri kausina hyvin erilainen. Tervetuloa pohtimaan kulttuurin ja kuvataiteen kautta omaa luontosuhdettasi.

ke 11.3. klo 18-19.30 Hulluus - taiteen epämieluinen kumppani
Taiteilijoiden mielenterveys on usein nähty kyseenalaisena. Usein vääristyneen romanttisesti nostetaan esiin mielenterveysongelmien kanssa kamppailleita taiteilijoita luovina neroina. Käytännössä mielenterveysongelmat ovat vieneet useat taiteilijat ennenaikaiseen kuolemaan. Luentokerralla käydään läpi mielenterveyttä taiteilijaesimerkein.

~~ke 1.4. klo 18-19.30 Huumautuminen - muuntuneen tietoisuuden tilan hakuisuus~~
Maailmasta ei ole löydetty yhtään kulttuuria, jossa ei tunnettaisi muuntuneen tietoisuuden tilan hakuisuutta. Pää pannaan sekaisin keinolla kuin keinolla. Missä se on kokalehtien pureksimista, missä viinan juontia, missä dervišši-tanssia. Taiteilijat ovat aina olleet hanakoita kokemaan kaikkea uutta, astumaan askeleen tavallisuutta pidemmälle. Taiteesta löytyy näiden erilaisten kokeiluiden tuloksia. Tervetuloa laajentamaan tietoisuutta taiteilijoiden teosten avulla. (PERUTTU --> SIIRTYY SYKSYYN)

ke 15.4. klo 18-19.30 Rakkaus - aiheista ikuisin
Taiteen suurista aiheista rakkaus on varmasti suurin. Ei ole yhtään maalaria, runoilijaa, säveltäjää tai graffititaiteilijaa, joka ei olisi tuotannossaan käsitellyt tunteista suurinta. Rakkauden jumalatar Venuksen pienisiipinen Amor-poika on lentänyt läpi eurooppalaisen kuvataiteen historian. Huhtikuun puolessa välissä alkaa mahla jo pikkuhiljaa nousemaan koivuihin, luonto alkaa kutsua tikanpoikaa soitimelle. Onkin hyvä käyttää tämä sarjan viimeinen luento rakkauden vaaleanpunaisella pilvellä. (PERUTTU --> SIIRTYY SYKSYYN)

Järjestää Vantaan kulttuuripalvelut

Lisätietoja: kulttuurituottaja Arja Keränen, arja.keranen@vantaa.fi

Peijaksen sairaalan käytävägalleria | Paula Pitkänen | Sieluni sävyjä 6.2.-29.2.2020

Posted on 06/02/202022/02/2020 by Vantaan Taiteilijaseura

“Värit vaikuttavat suoraan sieluun. Värit ovat kuin kosketinsoitin, silmät ovat iskureita, ja sielu on piano useilla kielillä. Artisti on käsi, joka soittaa, koskettaen yhtä tai toista kosketinta tarkoituksenmukaisesti, saaden aikaan värähdyksiä sielussa.”
-Wassily Kandinsky-
Värit ovat olleet lapsuudesta asti minulle hyvin tärkeitä. Värikaudet näkyvätkin vahvasti myös taiteessani. Tämän näyttelyn pääväri on sininen. Sininen vakauttaa ja hidastaa, rauhoittaa mielen ja auttaa meitä löytämään henkisyytemme. Se on väreistä ensimmäinen, joka on hurmannut minut. Vaaleansininen mollamaija nimeltä Sinikka oli siihen “syyllinen”. Jokin ympyrä elämässä on sulkeutunut ja sininen on taas kerran palannut takaisin.
Ympyrä on muoto, joka toistuu myös töissäni yhä uudelleen. Se kertoo elämän kiertokulusta. Ympyrä on myös ikuisuuden, äärettömyyden tai mikrokosmoksen vertauskuva.
Antaa ympyröiden sulkeutua, elämän pyöriä ja värikausien vaihtua. Se on kasvua kaikki!
-Paula-

yhteystiedot:

www.papucreates.com

papucreates@gmail.com